Elämäni tähän asti on ollut hankalampaa kuin sen olisi kuulunut olla. Koko kouluiän kestänyt kiusaaminen, veljeni kanssa avioerolapsena eläminen, isän puolen suvun serkujeni varjoon jääminen, monet muutot ja koulujen vaihtumiset, fyysinen kyvyttömyys mm. liikuntamuotoihin joita olisin halunnut harrastaa, teininä kotoa ulos lentäminen, itsetuhoisuus, osastojaksot, ihmissuhteiden jatkuva vaihtuminen tai niiden puute...
Nyt elämässäni on kuitenkin tilanne, jollaista en uskonut kohtaavani vielä hetkeen. Parisuhde ja raskaus. Tässä vaiheessa raskautta on takana 19 viikkoa ja päivä (19+1 rv), ja kaiken tämän kokeminen on ollut kiehtovaa. Tämä on toinen raskauteni vuoden sisällä, ensimmäinen päättyi aborttiin viime Tammikuussa koska silloinen kihlattuni ei ollut valmis ottamaan sitä vastuuta. Nykyinen poikaystäväni kuitenkin on innoissaan isäksi tulemisesta. Hän on minua joidenkin mielestä "liian paljon" vanhempi, isä aiemmasta suhteesta.
Pystytin tämän blogin koska haluan jakaa tuntemuksiani ja kokemuksiani raskaudesta nuorena muille, ja ehkä löytää ihmisiä jotka pystyvät jollain lailla samaistumaan tilanteeseeni. Haluan esiintyä blogissani anonyyminä, ja jättää läheiseni myös samaan tilaan.
Pyydän anteeksi kaikkia mahdollisia äidikielellisesti vääriä sanoja, lauseita yms., oikeinkirjoitukseni ei ole koskaan ollut vahvimpia puoliani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti